AKILLESJÄNTEEN KIPU

Jännekivut ovat hyvin yleisiä:  hollantilaisen tutkimuksen mukaan ne ovat jopa

yleisempi syy hakeutua lääkärin vastaanotolle kuin nivelrikko. Tutkimuksen mukaan vain vajaa kolmannes jännekivuista on liitettävissä urheilemiseen.

 

Jänteet eivät pidä sen paremmin ylirasituksesta kuin liikkumattomuudestakaan. Molemmista seuraa, ettei kuormituksesta palauduta riittävästi.

Vaikka joka askeleella kantapäässä pistää tai akillesjännettä vihlaisee, sohvalle ei kannata jäädä.

 

Kipuun voi olla useita syitä, mutta perimmiltään kysymys on siitä, että jänne ei ole kestänyt lihasten aiheuttamaa rasitusta tai ehtinyt palautua siitä. Jänteet kiinnittävät lihakset luuhun ja siksi jännekivun hoito on sekä lihaksen että jänteen vahvistamista.

Tärkeintä on, ettet jää toimettomaksi, koska silloin lihakset heikkenevät entisestään ja jänne voi jopa rapistua.

Jännekivun eli tendinopatian hoito on muuttunut. Kantakalvon eli plantaarifaskian, akillesjänteen tai polven lumpiojänteen vaiva ei mene levolla ohi, vaan liikkumalla.

Kantakalvon tai akillesjänteen kipu on viheliäistä ja elämää haittaavaa, mutta ei vaarallista. Lihasten vahvistaminen oikealla tavalla kannattaa aloittaa varhain, sillä pitkittyessään vaivat yleensä mutkistuvat.

Yksilölliset Jalkavuoteet auttavat pitämään jalat oikeassa asennossa.

Jakavat kehon kuormituksen / painopisteet tasan. Liikkuminen on lihaksistolle symmetrinen.